Ajattara
Album • 2009
Märkii raadot ventovieraiden Ruokkii mullan kanssa Heistä sisällään kantaa jokainen Pientä lyijyn palaa Kun tarttuu kahva kämmeneen Tekee minusta perkeleen Työntää kiilan sydämeen Vain toinen meistä pois kävelee Mutta itse vain vierestä katsoo Kun maailma liukuu iltaan Kuun sumussa meren verisen Sammuu sinun aurinko Ja lyijyyn sammuu aurinko
Submitted by The Void — Apr 25, 2025
Sinä synnyt, kuolet ja hajoat Se ei ole suru, joka hautaan saattaa Ajatus, että se ei ollutkaan sinä Säälin köysistä vapahtaa Ja se maahan polkee... Tässä maailmassa pahassa Lihassa saastassa Happamassa kuolevassa maailmassa Ja sen lopun tuhkassa Kurjan ruoskimassa kyiden kiroamassa Loistossa kuihtuvassa Lihassa pahassa alhaisimmassa kastissa Kuolevassa lihassa saastassa happamassa Ja sen lopun tuhkassa... Polttavassa En anna tappelematta tuumaakaan Sielu hengetön täällä aina voittaa Raaka on mieli, saalista hakee Kunnes ylpeys kantajansa tapattaa
Submitted by Iron_Wraith — Apr 25, 2025
Vuolee ajatus hiljaisuudesta patsaan Se murenee aina kun paikkansa muistaa Takoo nälkä kuvia unettoman silmään Tuonen tyttäret laulaa kutsuaan kylmää Ei juutu huutosi enää häpeään Kun veljesi ympäriltä häviää Syöksyy tuleen, se riekaleiksi repeää Jää liha hiiltynyt hangelle kytemään Toinen perään pysähtyy Jalkojaan itkemään Ruumiiden keskellä Katsoo verisiä käsiään Hetkeksi kaikki hidastuu Eikä tunne mitään Nyt se on loppu Nyt ei enää Oi tule luoksemme Olit rampa tahi sokea On lähtösi varma Halpa ja nopea Ei ihminen ansaitse saada parempaa Sitä ei ole Mitä kuolema ei voi parantaa
Submitted by Pestilence — Apr 25, 2025
On aika saattaa Raiskattu uhrimme hautaan Siltä kaula leikatkaa Tai niskasta läpi vasara Rukoiletko armoa minulta Jota Saatana palvoo Sama se on kuka henkesi lunastaa Se kaiken sisälleen hautoo Ja minä tapan Minä sinut tapan Ja kaiken ajan Saatana palvoo meitä Verestä vain Sammuu janomme Me lapset lopun maailman Ja kaiken ajan Saatana palvoo meitä Keitän lihasi kyynelissäsi Kastan lapsesi veressä langenneen Pääsi pilkon seipähille Ruumiisi syötän sioille Varma kuolema Ja sen odotus On ylpeytesi hautuumaa Kun pelko poraa reikää Ja katkeruuden sisääsi työntää ...Siitä reiästä sisään työntää...
Submitted by SerpentEve — Apr 25, 2025
Surutta kulkee Vain luutunut mieli Täällä toden sanoo Käärmeen kieli Oi tulkaa katsomaan Kuinka poikanne teurastetaan Eilen vielä joutui Ylimielensä valtaan Tulkaa lapsenne pukemaan Palttoisiin puisiin Kun ne nyt tuossa Irvistellen vuotaa kuiviin On muistoihin lyöty Hävityksen leima Jälkensä jättää Raajat mustuneina Kuin katumusta Häpeää perässään hilaa Totuus valkoisiin kuuluu Lisää elintilaa On täällä kylmää, valotonta mustaa Jos tunnustat häpeän Jo kalloosi kustaan
Submitted by Iron_Wraith — Apr 25, 2025
Ylpeinä kannamme Tappajan suruja On mustat muistomme Hulluuden saatossa Irve valtaa kasvot On edessä kuolema Henkesi ottaa Mutta minkä puolesta Vain paha meitä kiittää Oi, veljet pimeän Saa lapset kadotuksen Viimeisen lunastuksen Aina kulkee yksinään On yö saapunut jäädäkseen Liian paha on valossa elää Käy edellämme pelko Sinut saa meitä vastaan Mutta ei anna unohtaa Koskaan... Irtihakattu on meistä sääli Hurskautemme pois kuihtunut Sisälläsi epätoivon ääni Kaiken alleen peittää Aamuruskon paljastaa Uhrimme hiljaa makaa Seasta saven tuijottaa Syöty on sydämet Väeksi voittamattoman Ylpeinä kannamme Sinua hautaan
Submitted by Corpse Defiler — Apr 25, 2025
Minä olen Minä hengitän Haavani vuotaa Elänkö? Minä kuolen Etsii henkeni suojaa Olen yksin Puhdas Ja ikuinen Itse Kuolema Tyhjyys Sinun kadotus Armomurha Olen vaiettu sana Sammuu kirkkaus Kärsimykseni lopetus
Submitted by Sexy Gargoyle — Apr 25, 2025
Ei kysy nälkää verikosto On surma hauraan paimen On kasvot vierahina täällä Vielä hengittää Silvottu nainen ...ja hirressä, sinä... Se hirressä pelkäsi... Kirkuu teuras talviyössä On täysikuu Kun kusi vereen sotkeutuu Kyynel loistaa Tähtein vyössä Kun ruumis jäihin laskeutuu On tulta sudden suudelma Kuin kuiva köysi karsinassa Ei virtaa hurme musta Oman tappajani omistan Lihassansa heikossa Märkivässä karsinassa Visvan vaahdon vankilassa Sen veressä himonsa kuoriutuu Ikihaureudessa vapautuu
Submitted by NecroGod — Apr 25, 2025
Tänään Kukaan ei pelastu Elätkö elämäsi kuin lammas? Ikuisuus ruoskii aina Kun ymmärtämättömyytenne Tekee minusta viisaan Sitä ei voi poistaa Ei surua ei kuolemaa Myrkyissä palavan raudan Säästin sinut melkein Kun henkensä antaa Sitä ei voi pelastaa Katso kuinka pojan silmät loistaa On saanut uuden puukon Sitä nyt tahkoaa Saatuaan sen terään Sinä tulet vastaan Ja se puukko ei ole enää uusi Janoat lihasi valtaa Tahtoisit elää ajan iäisen Et lähtisi täältä olematta kukaan Mutta ymmärtämättömyydessäsi Elät kuin lammas Ja kohtaat vain minut
Submitted by SerpentEve — Apr 25, 2025
← Go back to Ajattara