Ajattara
Single • 2007
Auki raapii ruoste, kehdossa verikiven Sahaa irti itran, kiskoo nahan lihaa nuollen ja nauraa Sammuu tuo kirkas loiste, kironsa sylkee Kun huuto lakkaa kuoressa katkeruuden Sitä itkee, ei tiedä miksi vielä elää Velloo liete lihan, alla jalkojen sinisten Sulkee pimeään, on vain kangastus utu kaukainen Sammuu tuo kirkas loiste, kironsa sylkee Kun huuto lakkaa kuoressa katkeruuden Sitä itkee, ei tiedä miksi vielä elää Edessä suuren pimeän, hauras mieli kellastuu Kun itseltään unohtuu, kun loputkin maatuu Sammuu tuo kirkas loiste, kironsa sylkee Kun huuto lakkaa kuoressa katkeruuden Sitä itkee, ei tiedä miksi vielä elää
Submitted by Pestilence — Apr 25, 2025
Loistaa kuusen kynttilät, Lasten silmät säihkyvät. Jo eteisessä kopisee Ja ovi narisee. Siellä joulupukki on, Ukko raavas, parraton. Ison nyrkin kohottaa, Perheväelle karjahtaa: "Mitäs täällä lymyillään, Ja hilpeästi hymyillään? Missäs pukin lahjat on, Ja mistäs nostan palkkion? Missä puurot, makkarat, Missä kinkun kantturat? Minne glögi pantu on, Ja viinapullo suunnaton? Jumalauta kakarat, Kohta paukkuu pakarat! Nyt tulee turpaan kaikille, Myös isälle ja äidille!" Pukki isän kampittaa, Lasten päätä tukistaa, Pöydän ääreen rynnistää, Ruuat säkkiin kähveltää. Perhe itkuun pillahtaa, Pukki kaapit koluaa, Porot sisään laukkaavat, Kaiken vihreen haukkaavat. Perhe karkuun kavahtaa, Pukki tuvan hajottaa, Poron selkään hypähtää, Kylän halki nelistää.
Submitted by The Void — Nov 08, 2025
← Go back to Ajattara