Aikakirjat

Raukat eivät tohdi metsään mennä Sitä ei saa ylittää Näin kertovat vanhat ja juttunsa päätteeksi vihaisina sylkäisevät Vaatimaton voi ihmishengen hinta olla korvessa Vaarojen keskeltä kantautuvat tuskan huudot kuorossa CHORUS part 1: Kirves on tuima ase siitä murhamies pois jäljet pesee ja ruumiskasat suohon polkee, kultamarkat arkkuun sulkee CHORUS part 2: Auliisti astalolla, hilpeästi hilpparilla Lyö otsalohkot uusiksi Saaliit riittävät vuosiki Tiiheässä metsikössä monta pitkää, syvää luolaa Niissä yhdess' hullu istuu, puhuu yksinään ja kuolaa Julma maa on varma paikka raa'an pedon syntyä, vaikka tänne moni ei ennätä eikä kaipuu muualta lennätä CHORUS part 1 CHORUS part 2 Tällä kuippanalla on synkeä mieli julmat piirteet ja karkea kieli ennen kuin kiltikse hänet hirtettiin pitkin maata Pahaksi Paavoksi tiedettiin

Submitted by Cyberwaste — Apr 26, 2025

Menivät tyystin sekaisin maailmankirjat ennen kuin vasta kynään edes tartuttiin, jäivät kosmokseen kaikumaan haukut ja herjat joista jokainen kostettiin Jos pian avaruuden taakse joku taivaltaa, vieläkin voi kuulla kuinka käskyt kajahtaa Kirjoitukset merkilliset osan vangitsevat, missä kummalliset olot vallitsevat Kummien seutujen hillittömät olot, ylettömät peijaiset ja ihmispolot, tulipa mies taito sormessaan, takoja seitsemännessä polvessa Vanhat laulut toteutuvat, kauhujen kammiot kauaksi jää, saarnaajaluopiot sokeutuvat, kääntyy viimeisenkin pää Jos vain kuulisitte miksi asiat ovat niin kuin ovat, ette uskoisi te sanaakaan, jos tuntisitte aikakirjat täysin mahdottomat, ehkä sitten pyrkisitte karkaamaan Jumalten kaikkien esijumalat vetelivät huviksensa kovat humalat, siinä syntyi perin omituista jälkeä, miksi rakentaa, on niin hauska särkeä Kummien seutujen hillittömät olot, ylettömät peijaiset ja ihmispolot, tulipa mies taito sormessaan, takoja seitsemännessä polvessa Vanhat laulut toteutuvat, kauhujen kammiot kauaksi jää, saarnaajaluopiot sokeutuvat, kääntyy viimeisenkin pää

Submitted by The Void — Apr 26, 2025

Olet reyöminyt kylästä kylään Niissä sinut melkein tapettiin Et voi pysähtyä ennen kuin löydät merirosvokaupunkiin Ei kukaan tänne eksy ilman pahoja ajatuksia Pääset kantta kuuraamaan Et tarvitse suosituksia Pre CHORUS: Aurinko kun nousee sinut laivaan käsketään Illalla kurotaan juomaa, ryöstösaaliit kätketään CHORUS: Merirosvokaupunkiin... Täällä paha viimein ansionsa saa Löysit ryövärikauåunkiin Sydän täynnä arpia, kannat kaunaa Merirosvokaupunkiin... Eipä meille patsaita pystytellä Löysit ryövärikaupunkiin Hirttolavalla muistomme liitää Yksinäisen susien lauma Kapteeni on reilumpi kuin kukaan Täysikuulle ulvoo tuskaa, kohta matkaan lähdetään Olet päässyt omiesi huomaan AStelet tien päähän kapakkiin Runsas akka tarjoaa juomaa Näin piru omansa periii

Submitted by Warbringer — Apr 26, 2025

Jossain vieras sijaa antaa, täällä sopukin kaunaa kantaa, sitä virhettä koskaan unohda en, kun luulin saaneeni tulesta veljen Tähystäjä kukkulalta näkee tulipaloja, vanhoista sovuista kerralla tulee pelkkiä variksenvaloja Viesti vääjäämättä kiirii joka pirttiin sekä kotaan, pahoissa aikeissa vieraita tulee ja sehän tietää sotaa Tämä maasto on hurjia vaaroja täynnä tervetuloa vain helvetin kuuseen, kurkottelet korkealle varaudupa käymään haudan syleilyyn ikuisuuteen

Submitted by VladTheImpaler666 — Apr 26, 2025

En ehkä osaa johtaa, en lukea karttaakaan mutten aio koskaan yhtään, taistelua karttaakaan Ja kun kuningaskin sepittää lauluja vain itselleen, niin minä nostan toisen maljan meille rivimiehille... Taikamiekan ryhmä kulkee, kansat rietmuitkaa Mutta muistakaa myös niitä, jotka vainajina jälkeen jäävät, Kuunnelkaa kuinka jätti herää, neuvonantajamme siitä pisteet kerää Sanoo "kunnian kenttile nyt juokaa, edustatthen jumalten ruoskaa"! Aika muistot kultaa ja seinille kehystää Savesta muistomerkiksi valetaan katkaistu pää CHORUS: Nostakaapa maljanne rivimiehille! Tätä laulua ei kirjoitettu hallitsijoille Moni palastin muureilta saa tipahtaa Pian uusi kuningas voi jälleen astua valtaan Sotasaavutukset ne tunnen minä luissani Muistan aina kunnian päivät, ne harmaat sekä ikävämmät Taotta me marssimme, oli sukkamme märät Poikki oli sukset, päällä rakkojen vain känsät CHORUS Pieni piiri istuu seuraa kartasta tämän hurjan joukon tasavarmaa etenemistä Moni taas saa marssia rankkasateessa kohti perikatoa, tuhon kuvat silmissä

Submitted by Lake of Tears — Apr 26, 2025

Tyrmässä kun kylmä portti kiinni kalahtaa, öisin vankien korvissa se jatkaa sointiaan, pettureiden portista ken sisään astelee, kohti hirsipuuta taikka unohdusta raahustelee Ajattele vankeutta kolmeasataa vuotta, odotat turhaan armahdusta taikka mietit pakokeinoa, joku vanha kehno jossain halsteria kuumentaa, kohta minäkin löydän tien kohti varjojen maata Sitä unohtaa miltä taivas näyttää aavana ilman kaltereita, tunkkaisessa loukossa kasvan naavaa, lasken päiviä, raavin haavereita Kaltereiden takaa taivas näyttää uudelta, mutta tiimalasin aika loppuu huomisillalla kuudelta, nojaat kylmään kiviseinään, kastat veteen kuivaa leipää, tukkas kasvaa lattiaan asti, piirrät seinään viimeisen rastin Ulkona kuin pilkkaa koski huutaa vapautta, kahlejaloin kuljen kalliota louhimaan, joskus kun sain väkijuomaa, veri kiehui raivoa, nyt tarjotaan vilua, ruoskaa ja epätoivoa Muistan juhlinnat hurjat ja taistelut turhaan, miehuuskokeet, ryöstöt, tapot sekä murhat, öykkäröin ja retteiöin, vihan korkeuksista löin, hammas lohkes eilen, kuningaskunnan korppua kun söin Sitä unohtaa miltä taivas näyttää aavana ilman kaltereita, tunkkaisessa loukossa kasvan naavaa, lasken päiviä, raavin haavereita Kaltereiden takaa taivas näyttää uudelta, mutta tiimalasin aika loppuu huomisillalla kuudelta, nojaat kylmään kiviseinään, kastat veteen kuivaa leipää, tukkas kasvaa lattiaan asti, piirrät seinään viimeisen rastin

Submitted by Cyberwaste — Apr 26, 2025

Mikä on tuo kalke Joka kuuluu yli maan Mikä laittaa koirat haukkumaan Ja lapset parkumaan Siellä jotain rakennetaan En tohdi ruveta nukkumaan Tuota kolinaa alkaa taas Enteleekö se maailmanloppua Suuri lieska kohoaa Kipinöistä peittyy maa Kuurouttavaa pauhua Tuijotan Hornan konetta Kone väkevä kolisee Pimeän pohjolan valaisee Luojamies vieressä horisee Jotakin valmista odottelee Mitä sitten tapahtuikaan? Nouseva savu, rikin haju Kuului pamaus julmettu Ja minulta meni taju Tämä ääni hullu saa Kaikki naiset suunniltaan Miesten kesken pohditaan Muttei kukaan toimeen uskalla Pieksut jalkaan ja kulkemaan Metsän taakse lähde tutkimaan Taikka mummin nutista Puun takaa viimein kurkista Suuri lieska kohoaa Kipinöistä peittyy maa Kuurouttavaa pauhua Tuijotan Hornan konetta Hornan koje Räjähtää Kone väkevä kolisee Pimeän pohjolan valaisee Luojamies vieressä horisee Jotakin valmista odottelee Mitä sitten tapahtuikaan? Nouseva savu, rikin haju Kuului pamaus julmettu Ja minulta meni taju

Submitted by The Void — Apr 26, 2025

Silloin jokus tarinat kertoivat niistä kurjista jotka joutuivat Ehkä metsänpeekon vangiksi taikka noidat heidät noituivat Rohkeimmat noitien touhuja joskus etäältä käsin katselevat Velhot uteliaiden päälle loitsujansa nakkelevat Ei täältä mahda löytyä ketään joka velhot valjastaa kansan tahdon valtaan sekä niiden salat paljastaa CHORUS: Suurin vaara uhkaa niitä jotka noitien tielle astuvat Päänsä vielä seipään nokkaan saavat taikka suossa kastuvat Joku joukkio aina uhoaa että pian noidat pois häätävät Kohta alas vuorelta hulluina juoksevat, loitsut veret jäätävät Sattui kerran jollekin niin että karjaansa joutui etsimään Lieksaan noiduttu lauma huusi, ei irti päässyt ensinkään Torpasta hätiin Matti saatiin, hän kirveensä heitti olalle Suuren velhon kaulan katkoi, menivät asiat uudelle tolalle Ne mokomat saavat hulluksi pelkällä läsnäolollaan Kun hetken katsot pois niin pirttisi seisoo katollaan CHORUS

Submitted by NecroLord — Apr 26, 2025

Ukkon jyrähtää merkiksi taistelulle viimeisen sillan Päiviä takana jo monta vääjäämättä tulee aika illan Sotajumalakin jossakin hovissa arpoo tulosta kännissä Heittää noppaa kohtalon rouvan kanssa Kumpaistakin jo jännittää Voi jostakin matka tehdä hurjempia Voi kuolo hurjimmankin miehen kaataa Vaikka ilonpäivät käyvät meille vähiin Ei katkuuren viima pure haaveisiin Hyinentuulikin vaieten tietää: jokaiselle tielle jossakin on pää osa taivaltaa kuolemaan, kauhunsä häätää Osa voi kammuksoa jo itseään Vääjäämätön on matkanne kulku Eteenpäin käykää vailla huolta Niin kuin viisas kirjoitti kerran: Tänään on hieno päivä kuolla Ei tarvtse pelätä ja kurmartaa Tämä kaarti uhmaa johtajaa Se palaa ehjänä kuolleista Vaikka sotisopa hiljaa lahoaa Tuolla talvi nyt seitiään kutoo Valmistautukaa ylittämään silta yllä virran minne monet kaatuvat, toiset hukuttautuvat Joku Tuonelaakin katsastaa, sanoo: Hyvää päivää, Kuolema! Pian myöskin minusta kirjoitetaan lauluja

Submitted by Celtic Frost — Apr 26, 2025

Kesäyö on hänen ja meren rannan autius Korkeuksissa tähdet, havumetsän kauneus Autiot kaupungit ja vanhat jumalat Saappaansa jaloissaan on ukko kulkeva Satamassa katselee aikansa laivoja Ei muista huolia enää, ei vaivoja Lepää mutt' eipä koskaan kai pysähdy Jalkoja aristaa, mieli ei kesyynny Vanhus istunee paikallansa ja niin mielensä pilvissä käy Maistaa haaveensa mallasta ja kohta ei ukkoa täälläkään näy Satamat kasvoivat täyteen mittaansa ja laivat suuriksi, miehet pieniksi Rakentaja istuu, tuijottaa taivasta kuivaan kurkkuun saa valua vain viski Vanhus istunee paikallansa ja niin mielensä pilvissä käy Maistaa haaveensa mallasta ja kohta ei ukkoa täälläkään näy Laivoja katselee aikansa Huomenna hän on jo muualla vaeltaa kuoleman laaksossa tai iloisen auringon alla

Submitted by Celtic Frost — Apr 26, 2025

No lyrics have been submitted for this track yet.