Kylmä maa

Ei valo enää kosketa tätä kylmää maata Jota kuolemakin välttelee Viimeiset toivon säikeet haihtuneet lailla kuolevan huomisen Haudassani maadun Hiljaa suruuni vaivun Surustani valoa luon Näihin kolkkoihin varjoihin Sammuva elämä Hukkuen ympärilleen hapuilee Peittäen alleen kirkkaimmankin tähden Eikö koskaan täältä pääse pois Enkö koskaan täältä pääse pois Pimeään verhoutunut muilta Syyn omanaan arvokkaana on korottava Pohjalta nouseva taivaisiin kurottava Hiljalleen tämä autio maa sisäänsä on omakseen ottava Tähtitaivaan alla kylmillä mailla Yksinäisyys läpi elämän Kuoleman kaipuu kauniisti soi

Submitted by MetalElf — Nov 10, 2025