Lyijykomppania
EP • 1994
Vaiva kuuman keden alla tuska makaa tyynyn päällä kuuma korva kuuntelee tyhjä pää keksii turhia syitä Hermeksen siivet oven avaa verinen jalka on apua vailla valkeat kääreet kiireellä kasaan tukalan huoneen seinien taa Askeleet kiireiset pihan päällä oudon työn pakko alkaa neljällä raajalla maata käyden jäistä lunta joukko kaapii mätiä omenoita pehmeitä, ruskeita kynsin hampain maasta repii raivopäisten synkeä lauma päitään ravistaa kuolaten suitaan Täältä sinä pääset pois kun olet omasi kerännyt Mitä minun pitikään tehdä minne mennä, kenen luo missä ovat valkeat kääreet mihin helvettiin panin omenat Täältä sinä pääset pois kun olet omasi kerännyt
Submitted by Pestilence — Apr 26, 2025
Aaltojen välissä keinuu vene veneen reunalta roikkuu käsi veneen pohjalla makaa mies peloton mies, tolkku pois hirtettäväksi syntynyt hukkumalla kuole ei Pöytäviina jaloviina rommiviina mutta kaikista parasta on Jaloviina! Tuvan nurkassa, laatikkosängyllä lattia ja pöytä pullojen peitossa mies urvottaa tolkku pois sika syö mieheltä mökkiä alta mutta onneksi piirongin laatikossa syrjällään kellottaa jaloviinapulloja Pöytäviina jaloviina rommiviina mutta kaikista parasta on Jaloviina!
Submitted by NecroLord — Apr 26, 2025
Happosade lyö ikkunaan venttiilit on tukittu huoneen lämmössä kirjoitan viimeisen testamenttini tyttäreni, poikani pellavapäät te saatte periä kaiken Kyisen pellon minä jätän teille kyntäkää tai jättäkää kyntämättä Minä elin hyvän elämän aikaa, armoa, kaikkea oli runsaan pöydän ääressä istuin itseni söin aina täyteen tähteistä teille kokosin kynnettäväksi kyisen pellon Kyisen pellon minä jätän teille yhdeltäkään teistä mitään kysymättä
Submitted by Grave666 — Apr 26, 2025
Aurinko nousee metsän takaa tuuli henkii, heräilee linnunlaulua ilma täynnä usva painuu laaksoihin ääneti roikkuvat puissa miehet kurkuistaan puukolla naulatut Vainion yllä haisee savu hehkuvat nokiset hirret hiljaa ovat sotketut pihat poissa ihmisten äänet punaiset ruhot piennarten päällä muuttuvat hiljaa ruskeiksi
Submitted by Morgoth — Apr 26, 2025
Paha silmä katsoo läpi valkean nahan korkeitten piippujen välissä makaa kirveen päällä lauma odottaa uutta valoa pimeän takaa tuhkan ääressä sokea paimen seisoo selin Suden hetki ei mustan sankan savun alla pelastu kukaan turvaa ei tarjoo yhdellekään edes maan kolot veden vahvuus pohjasta pintaan täynnä kuolleita riittää saalista suurille leuoille kun koittaa Suden hetki Pedon hampaat nukkuvia raatelee yön lampaat kitaansa nielee
Submitted by Morgoth — Apr 26, 2025
No lyrics have been submitted for this track yet.
← Go back to Lyijykomppania