Raskasta Joulua 2

Vihdoin saavuttiin Maan poikki matkattiin Läpi tuulen, tuiskunkin Kotimaamme maisemiin Ajan hampaan kalvamiin Aina kuljemme takaisin Mut arki jääköön taa Kauan saimme odottaa Vuoden taas tätä kaipasin Ilta tuntureiden meille hohtaa Matkamiehet palaavat lapsuuteen Palaa liekki, se silmistämme loistaa Täyttää riemu tumman sydämen Taika joulun pohjoisen Ja maailma muuttuu Sen vauhtiin sokeutuu Voimaa muistot menneiden Tähtien rauhaan Yössä alla taivaan Käyn laulaen ja nauraen Ja on viimein jouluyö Kello hiljaisuuteen lyö Oi maailma, sua tervehdin Ilta tuntureiden meille hohtaa Matkamiehet palaavat lapsuuteen Palaa liekki, se silmistämme loistaa Täyttää riemu tumman sydämen Taika joulun pohjoisen Ilta tuntureiden meille hohtaa Matkamiehet palaavat lapsuuteen Palaa liekki, se silmistämme loistaa Täyttää riemu tumman sydämen Taika joulun pohjoisen Ilta tuntureiden meille hohtaa Matkamiehet palaavat lapsuuteen Palaa liekki, se silmistämme loistaa Täyttää riemu tumman sydämen Taika joulun pohjoisen

Submitted by BloodShrine — Apr 26, 2025

Torit, kadut aivan autioita, talot kaikki valon hohteessa. käyn ja katsastelen akkunoita, hiljaisuus on suuri, juhlaisa. Lapsiparvet silmät liekehtien, kuusten ympärillä kaartavat, tyynnä välkkyy katse vanhempien, mieliin elpyy muistot armahat. Arkiset jäi askareet ja retket, poissa on nyt puuha rauhaton; tulleet vuoden pyhimmät on hetket, koteihin kun joulu tullut on. Kuljettua kauas kaupungista, tavattua luonnon talvisen, hangista ma näen valkoisista, jälleen saman juhlahohtehen. Tähtein silmät välkkyy taivahalta, tumma metsä hiljaa huminoi; joulun henki huokuu kaikkialta, sävel suuri salon halki soi. Arkiset jäi askareet ja retket, poissa on nyt puuha rauhaton; tulleet vuoden pyhimmät on hetket, koteihin kun joulu tullut on. Arkiset jäi askareet ja retket, poissa on nyt puuha rauhaton; Arkiset jäi askareet ja retket, poissa on nyt puuha rauhaton; tulleet vuoden pyhimmät on hetket, koteihin kun joulu tullut on. Tullut on. Poissa on. Puuha rauhaton.

Submitted by Lake of Tears — Apr 26, 2025

Joulun aatto nyt saa Jo ilta tummuu ja hiljenee maa Kuka kulkee nyt yksinään kalmistoon? Kuka yksin näin kylmässä on? Pieni lapsonen vain Joka näin kiiruhtain Jälleen kynttilän haudalle tuo Paikka hiljainen on, tumma liikkumaton Äidin haudalle valon hän suo Liekin niin häilyvän Tuo hauta rakkaimman hetkeksi saa Sitä katsovi silmin niin kaipaavin Sitä katsoo ja taas odottaa Koska joulun hän saa? Koska voi naurahtaa, kera muiden taas kuin ennenkin Mutta niin hiljainen koti yksinäisten On kuin puuttuisi siunaus sen Äänen hiljaisen sointuvan nyt jostakin kuulevi hän Joka lämpimin lausehin lohduttaa Joka nousemaan katsehen saa Älä huoliisi jää. Nosta pystyyn taas pää Joka hetki sun kanssasi käyn Lapsi joulun Mä oon, sinut vien kartanoon Josta lähdit sun valonas näyn Joulun ensimmäisen mä olla tallissa härkien sain Sinne tähtöset tuikkivat valkeuttaan Sinne saapuivat tietäjät maan Sitä taas viettämään sinun kanssasi jään Sinun joulusi kauniiksi teen Sinä huomata saat Surun laaksot ja maat voivat peittyä kirkkauteen Kirkkauteen... Kirkkauteen...

Submitted by MetalElf — Apr 26, 2025

Nyt taivaat avautuu, laulaa kuoro enkelten. Maan ääriin kantautuu suuri ilouutinen Tulkaa kaikki nyt laulamaan on Poika syntynyt maailmaan Tulkaa laulamaan, oh... Tulkaa kaikki nyt laulamaan On Poika syntynyt maailmaan Tulkaa laulamaan, oh... Nyt huolet unohtuu, kukat peittää maan kun kansa kokoontuu, Herraa vastaanottamaan Tulkaa kaikki nyt laulamaan on Poika syntynyt maailmaan Tulkaa laulamaan, oh... Tulkaa kaikki nyt laulamaan On Poika syntynyt maailmaan Tulkaa laulamaan, oh... Maailma kirkastuu, tuikkii tähdet Herralle. Myös aurinko ja kuu kumartavat Lapselle. Tulkaa kaikki nyt laulamaan on Poika syntynyt maailmaan Tulkaa laulamaan, oh... Tulkaa kaikki nyt laulamaan On Poika syntynyt maailmaan Tulkaa laulamaan, oh...

Submitted by Corpse Defiler — Apr 26, 2025

Kellot kuulla saa Se, joka hetkeks seisahtaa Käy eteenpäin tuo joukko varjojen Tuomittuja saapumaan näille raunioille uudestaan Kunnes sovitettu vanhat synnit on Kellot kuulla saa He unohtivat aikoinaan Kunnioittaa joulun sanomaa Pyhät miehet ahmien kävi pöytään ohi lapsen sen Jonka nimeen valat ovat vannoneet Vapauteen iäiseen luottaen vain turvaa Jälkeen vuosisatojen Kadoten varjoihin, odottain taas jouluun Kunnes rauha heille saa Kellot kuulla saa Piti pahan pois ne karkoittaa Silti kerran joutui ansaan joukko tuo Ei auttanutkaan rukous On eessä pitkä sovitus Näin itse itsellensä langettain Vapauteen iäiseen luottaen vain turvaa Jälkeen vuosisatojen Kadoten varjoihin, odottain taas jouluun Kunnes rauha heille saa Vapauteen iäiseen luottaen vain turvaa Jälkeen vuosisatojen Kadoten varjoihin, odottain taas jouluun Kunnes rauha heille saa Vapauteen iäiseen luottaen vain turvaa Jälkeen vuosisatojen Kadoten varjoihin, odottain taas jouluun Kunnes rauha heille saa

Vem har tänt den stjärnan som speglas i ditt öga? Vem tog mörket bort i herdars blick din första natt? Vem har flätat kronan, av strå omkring din panna Vem har fört tre vise till vårt stall min kära skatt? Vem har väckt den rädslan, som lät ditt hjärta gråta? Varför tar din hand så hårt ett grepp om mammas hår? Runt oss dansar skuggor, nu är ängeln borta han sa så mycket vackert, mycket mer än jag förstår. Är du en av tusen små? Är du han dom väntar på? Du mitt lilla barn, en ängel givit namn. Är du jordens dolda skatt? Jag fått skydda denna natt. Är det själva himlen som jag gungar i min famn. Giv att dina dagar får bli till andras glädje giv att alla möter dig med kärlek mild och god Aldrig ska jag glömma, de ord som jag fick höra vad som än oss händer vill de ge oss kraft och mod Är du en av tusen små? Är du han dom väntar på? Du mitt lilla barn, en ängel givit namn. Är du jordens dolda skatt? Jag fått skydda denna natt. Är det själva himlen som jag gungar i min famn. Är du jordens dolda skatt? Jag fått skydda denna natt. Är det själva himlen som jag gungar i min famn. Du mitt lilla barn, en ängel givit namn. Är du jordens dolda skatt? Jag fått skydda denna natt. Är det själva himlen som jag gungar i min famn. Vem har tänt den stjärnan som speglas i ditt öga Himmeldiamanten, över staden Betlehem.

Submitted by BloodShrine — Apr 26, 2025

kuin puinen lumi hiutale lastu karkaa tuuleen hän veistää kehdon lapselleen syntymättömälle hän kirjeen kotiin kirjoittaa kysyy rakkaimmaltaan sä tunnetko jo liikeensä uuden ajan siellä on joulu yö vaan tykin nuo ei tuoneet joulun rauhaa on jouluyö vaan sotilaat ei saaneet joulurauhaa vaan vielä tulee joulu kun luonas olla saan ja päivä ilman sotaa me silloin kohdataan hän muistaa talot kylätien syksyn varjon siellä kun kulki loppun marraskuun kävi käsky mennä nyt päällä järven jäätyneen hän katsoo ikuisuuteen ja näkee taivas näkee kuu hän yli rajan kulkee on joulu yö vaan tykin nuo ei tuoneet joulunrauhaa on jouluyö vaan sotilaat ei saaneet joulurauhaa vaan vielä tulee joulu kun luonas olla saan ja päivä ilman sotaa me silloin kohdataan Hän näkee tupaan lämpimään, kun laukaukset raukee hän näkee kehdon keinuvan kun silmänsä nyt sulkee on joulu yö vaan tykin nuo ei tuoneet joulunrauhaa on jouluyö vaan sotilaat ei saaneet joulurauhaa vaan vielä tulee joulu kun luonas olla saan ja päivä ilman sotaa me silloin kohdataan vaan vielä tulee joulu kun rauha peittää maan ja päivä ilman sotaa mä kotiin tulla saan kuin puinen lumi hiutale lastu karkaa tuuleen

Submitted by Cyberwaste — Apr 26, 2025

Aiemmmin oli joulu ihmeiden Sen kadotin maailmaan kiireiden Kun loiston silmien näen leikeis pienoisten Saa palaamaan se aikaan menneiden Joulun tuovat lapset laulullaan Nyt onko kauniimpaa Tunnen aikojen pauhun Onnen, toivon ikuisen Tuntevan kaikkien Joulun ainaisen laulun Ei, en enää yksin jää En pelkää pimeää Jos vielä eksynkin tähdeksi taivaalle Mut kädestäin viet joulun onnelaan On aika rohkeuden katseiden kirkkaiden Vain reimuiten ainaisten lapsien Joulun tuovat lapset laulullaan Nyt onko kauniimpaa Tunnen aikojen pauhun Onnen, toivon ikuisen Tuntevan kaikkien Joulun ainaisen laulun Ei, en enää yksin jää En pelkää pimeää Joulun tuovat lapset laulullaan Nyt onko kauniimpaa Tunnen aikojen pauhun Onnen, toivon ikuisen Tuntevan kaikkien Joulun ainaisen laulun Ei, en enää yksin jää En pelkää pimeää... Ei, en enää yksin jää En pelkää pimeää

Submitted by Lake of Tears — Apr 26, 2025

Aattoilta yöhön saa, Mutta silmiin eivät toisiaan Katsomaan Kaksi pysty vieläkään Toinen pidättelee kitkerää Kyyneltään Orjantappuroiden alla Yksin anteeks antamalla Ei voi raunioista uutta rakentaa Toinen haavoitti kai toista, Tänään sielun ikkunoista Syöksee talvi yöhön tulta valkeaa Vierelle jää Syliin tummuvan ehtoon Nuku, kallista pää Kanssain kristallikehtoon Tämä yö Haavat voi parantaa Lupaukset lunastaa Kaiken uudeksi tehdä ja armahtaa Takaa vuosien ei saa Tukahtumaan muistojaan Kumpikaan Siivet piirsi nietokseen Mutta kauas eivät kantaneet Haljenneet Turhaan etsii lohdutusta Sydän tervahaudanmusta Kirkkainpana juhlayönä maailman Jos ääneen sanottua voisi Toiveen nöyrän, ehkä soisi Enkelkuoro kanssa huudon hienoimman Vierelle jää Syliin tummuvan ehtoon Nuku, kallista pää Kanssain kristallikehtoon Tämä yö Haavat voi parantaa Lupaukset lunastaa Kaiken uudeksi tehdä ja armahtaa Vielä aamuun on aikaa Vielä aamuun on aikaa Läpi ikkunan luo hanki valoaan Vierelle jää Syliin tummuvan ehtoon Nuku, kallista pää Kanssain kristallikehtoon Tämä yö Haavat voi parantaa Lupaukset lunastaa Kaiken uudeksi tehdä ja armahtaa Vierelle jää Syliin tummuvan ehtoon Nuku, kallista pää Kanssain kristallikehtoon Tämä yö Varjot voi karkoittaa Alusta aikanaan Saamme uudestaan alkaa ja armahtaa Armahtaa

Submitted by Finntroll — Apr 26, 2025

Oi, jouluyö, oi autuas sä hetki, kun ihmiseksi sai Herra taivahan Synteimme tähden henkensä hän antoi ja kärsi ristinkuoleman Jo toivon säde hohtavainen loistaa nyt yllä maan ja merten aavojen Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten Jo kirvonneet on syntiemme kahleet, on taivas auennut lapsille maan Orjuus on poissa, veljesvaino päättyi, siis Luojan kiitosta laulamme vaan Toi rauhan meille Herra taivahasta ja puolestamme astui kuolemaan Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten

Submitted by Celtic Frost — Apr 26, 2025

Joulu ensimmäinen tuo jolloin paimenten luo tuli enkeli riemua ilmoittamaan Joulu ensimmäinen on yhä muuttumaton saman sanoman jouluna kuulla mä saan Joulu on joulu onjoulu joulu on syntynyt viaton Jeesus on Yhä paimenien loisti tähtönen luokse itämaan viisaita johdattajien valo maailman luo sama tähtönen tuo joka joulu se loistaa näin ilmoittajien Joulu on joulu on joulu joulu on syntynyt viaton Jeesus on Joulu ensimmäinen tuo jolloin paimenten luo tuli enkeli riemua ilmoittamaan Joulu ensimmäinen on yhä muuttumaton saman sanoman jouluna kuulla mä saan Joulu on joulu on joulu joulu on syntynyt viaton Jeesus on Joulu on joulu on joulu joulu on syntynyt viaton Jeesus on Syntynyt viaton on Joulu on joulu on

Submitted by BloodShrine — Apr 26, 2025

Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan Ja Punahilkan ja Sudenkin harmaan Mutta poro tää Sulta usein unhoon jää Petteri Punakuono oli poro nimeltään Ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään Haukkuivat toiset illoin, majakaksi pilkaten Tuosta vain saikin silloin Joulupukki aattehen Aattoilta pitkä on Taival’ valoton Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään Petteri siitä asti pulkka pukin kiskoen Johtaa sen riemuisasti Luokse lasten kilttien Petteri Punakuono oli poro nimeltään Ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään Haukkuivat toiset illoin, majakaksi pilkaten Tuosta vain saikin silloin Joulupukki aattehen Aattoilta pitkä on Taival’ valoton Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään Petteri siitä asti pulkka pukin kiskoen Johtaa sen riemuisasti Luokse lasten kilttien Luokse lasten kilttien! Oh yeah...

Submitted by Morgoth — Apr 26, 2025

Luminietos kattaa kylmän maan Kesän kukka uinuu haudassaan Lehdikossa ryskeen pohjatuulen Kolkon kuulen Herranamme pohjolas on yö Pakkanen vain nurkissamme lyö Yli maan käy kalman henki jäinen, Viiltäväinen Mutta katsos tuota riemuisaa Odotusta pyhää juhlivaa Tule joulu, juhla parahin Tule lahjoin, kuusin, kynttilöin Arkihuolet poista Hetkeks mielist, asunnoista Kautta ihmiskunnan langenneen Elon toivo virkoo uudelleen Kaikuu mahtavana Rauhan, rakkauden sana Luminietos kattaa kylmän maan Kesän kukka uinuu haudassaan Lehdikossa ryskeen pohjatuulen Kolkon kuulen Taukomainen touhu, kynttilät Kuusen oksilla jo syttyvät Vanhus nuortuu, hymyy harmaahapsi Niin kuin lapsi Tänä yönä temppeliin valoisaan Läheltä ja kaukaa kuljetaan Tule joulu, juhla parahin Tule lahjoin, kuusin, kynttilöin Arkihuolet poista Hetkeks mielist, asunnoista Kautta ihmiskunnan langenneen Elon toivo virkoo uudelleen Kaikuu mahtavana Rauhan, rakkauden sana

Submitted by BloodShrine — Apr 26, 2025