Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus
EP • 2001
pienen järven rannalla kauan sitten kadonneena seisoo mökki yksinäinen talo kaikkein kovimman marssii omalla maallaan omat saappaat jaloissaan ne ei kivissä kompuroi vaan potkaisee ne pois nyt on mies! suureen hetkeen valmiina puoli pulloa nauttineena päänsä painaa tuvan nurkkaan hohtimet hoitavat hamuaa järki lähtee, ääni jää veri täyttää nielun, suun kyllä mies kivun kestää mutta ei häpeää nyt on mies! aamuisin herätessäni evästän itseni päivään kertaamalla mielessäni kaikki ne asiat, joissa olen elämässäni epäonnistunut, ja kaikki ne mahdollisuudet, jotka olen jättänyt käyttämättä te ette tiedä mitään minä tiedän kaiken tukeanne en tarvitse apuanne en kaipaa itse oman hautani kaivan viereen kiven komeimman itse oman ristini kannan sen viimeisen matkan pahimman nyt on mies!
Submitted by Corpse Defiler — Apr 26, 2025
säde räjäyttää pian vanhan kotiplaneetan on aika soittaa sinfonia niin kuin sovittiin rakas, älä kysy enää mikä on matkan määränpää avaruus on nyt asuntomme muu on samantekevää ehkä joskus saamme vielä kuulla tuulen huminaa ehkä jossakin on toinen yhtä kaunis kotimaa
Submitted by Dahmers Fridge — Nov 10, 2025
Minä olen kuullut Täällä on tapahtunut outoja On tavattu mykkiä miehiä Kummallisilla asioilla Kaukaa on tullut eläimiä Joita ei pitäisi olla Siellä kaukana ei enää Voi kuulemma hengittää Jostakin syystä tänään Tuntuu pahemmalta kuin eilen Ja eilen tuntui pahemmalta Kuin toissapäivänä Varmasta on tullut epävarmaa Vieras on pysynyt vieraana Pelottaaà tietää ettei tiedä Kuin aikansa vähyyden Kaiken aikaa täällä ollaan Seisottu tyhjän päällä Nyt seisotaan edes jossakin Nyt seisotaan rajalla Ei täällä ollutkaan kallioita Joille voisi rakentaa Ainoat sanat jotka kuulen. 'auttakaa minua'
Submitted by Pestilence — Nov 10, 2025
aalto häilyy kimallellen aurinko vettä tanssittaa näkeekö äiti veden takaa poikansa siniset silmät? tuuli pyyhkii metsän selkää oksia sivuun taivuttaa näkeekö äiti puiden takaa poikansa siniset silmät? pisarat puhkoo hiekan pintaa totuutta uutta rummuttaa näkeekö äiti sateen takaa poikansa siniset silmät? muistot mittaa uutta päivää mitään ei saata unohtaa näkeekö äiti ajan takaa kiinni on siniset silmät
Submitted by The Void — Nov 10, 2025
← Go back to Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus