Rajaportti

hukun katseeseen poltan viimeisen savukkeen uskon ihmiseen olen sekaisin yöhön yksin jään kylmään ja pimeään ei enää maistu mulle viinisi sun kävelen öisiä katuja susta voimaa saan tanssimaan olen sekaisin

Submitted by Sexy Gargoyle — Apr 26, 2025

yli metsän, pellon kirkonkellot ne kumeana kaikaa sunnuntain mustissaan oli pappi ja suku mutta joku siitä haudalta puuttui kai vanhempi veli meni rankamettään eikä se joutanu saattelemaan isä oli toiselle antanu talon toiselle jäi vain kova maa kylmä ja kova maa mun kotimaa, isieni maa karu kansa ja kova maa mun oma maa kuunnelkaa, kun se laulaa kanttori veisaa kun arkussa vainaa vanhalla kirkolla siunaillaan pitkin mäkeä on saattoväkeä ämmien joukossa kuiskaillaan tuli rankakuormalla mustalla ruunalla ruumishuoneen risteykseen nähny ei kettään, kääntyi mettään eikä se katsonut taakseen kylmä ja kova maa mun kotimaa, isieni maa karu kansa ja kova maa mun oma maa kuunnelkaa, kun se laulaa pantiin multiin, kotia tultiin siinä se on ja se piisaa yöt on öitä ja päivät on töitä talvella kuolleita muistellaan mutta illan hämärässä kumminkin sillä veljellä polttaa rintaa se ruusupensaasta oksan taittaa pimeän tullen katoaa kylmä ja kova maa mun kotimaa, isieni maa karu kansa ja kova maa mun oma maa kuunnelkaa, kun se laulaa

Submitted by Sexy Gargoyle — Nov 10, 2025

joka yö tässä ruumiissa istun elinkautista siitä, mitä en ole tehnyt tässä täytäntöönpanossa vartija on minussa kukaan ei oikeutta käynyt kalastan sanoja kuolleesta virrasta kukaan ei vapauta sellaista vankia jonka ovi ei ole lukossa joka yö tässä ruumiissa todistetaan valalla siitä, mitä kukaan ei nähnyt tässä istuntosalissa syyttäjä on minussa valamies omatuntonsa myynyt pelkojen kolonna viivyttää aamua kukaan ei puolusta sellaista vankia jonka ovi ei ole lukossa joka yö tässä ruumiissa kidutetaan vankia joka rikostaan ei ole tiennyt tässä rangaistusmuodossa tuomari on minussa ulkopuolelle oikeus jäänyt odotan kauhulla laukausten kaikua kukaan ei armahda sellaista vankia jonka ovi ei ole lukossa

Submitted by NecroLord — Nov 10, 2025

ei työtön usko parempaan huomiseen hän purkaa itsesääliään juomiseen yö tummuu, aikapommi taas räjähtää ja jälleen isku ensimmäinen läjähtää kai liian raskas elämän punnus on nämä huudot perhehelvetin tunnus on: älä enää lyö nämä mustelmat, arvet lyöntien häviää älä enää lyö vaan siltikin sieluun henkinen kipu jää älä enää lyö se tuska ja pelko on elinikäinen älä enää lyö ja varjona kannan sen ja aamuin tuttu lause, tämä toistu ei vaan syyt tai perhejännitteet poistu ei kun vierii viikko, pullo taas aukeaa ja paineet purkamattomat laukeaa älä enää lyö ...

Submitted by Immortal — Apr 26, 2025

vielä ei ole selvinnyt, miksi lapaseni roikkuu alla hihansuun lailla niiden hakaneulojen jotka kiinnittävät heijastimen viereen lapaluun jokin ajaa minut sängystä ylös vaikka täydenkuun aika mennyt on menojaan ja sydän hakkaa kuina se jaksaa viedä sinne, missä aamu tekee tuloaan miksi seison selkä menosuuntaan elämäni liukuhihnalla ja kun katson sitä, mistä tulin niin muistelen usein pahalla mietin, mitä ilman jäin mitä häpesin ja kenet petin miksen iloitse siitä, mitä sain miksi aina suren: tuonkin menetin vielä ei ole selvinnyt, miksi lapaseni roikkuu alla hihansuun lailla niiden hakaneulojen jotka kiinnittävät heijastimen viereen lapaluun mutta olen kyllin vanha lukemaan kuolinilmoitukset sarjakuvien sijaan aina en tiedä, mistä minä pidän mutta taatusti tiedän, mitä minä vihaan sinun täytyy tietää mitö vihata sinun täytyy tietää ketä totella

Submitted by Dahmers Fridge — Apr 26, 2025

Isän silmät siniset Saavat sanat suloiset Isä aina levyjä soittaa Sittenkin kun ilta koittaa Isä kesällä matkoilla kulkee Matkalaukkuun tavarat sulkee Isällä on ideoita Myöskin paljon videoita

Submitted by VladTheImpaler666 — Feb 07, 2026

me emme tiedä mikä harhaan käänsi pään mikä voima veti valokiilaan lähetyvään rekan alle viimeinen huuto hukkuu ei vielä poika tiedä mitään kun kotona nukkuu jää talon ovi auki se odottaa palaavaa viima huoneessa kynttilät sammuttaa poika herää kylmän syleilyyn ei tiennyt vielä kynttilöiden pöydällä saavan syyn on isä mennyt ja poika käsittää nyt ettei voi milloinkaan ei neuvoa antaa ei elon taakkaa kantaa ei enää milloinkaan jos voisi viimeisen tunnin jotenkin saada takaisin kiittää vai hyvästellä kuinka sen ajan jakaisi vaan ei saa enää nähdä poika isää poislähtevää pihaan jäi vain jalanjäljet myös meistä jäljet toisiimme jää on isä mennyt ...

Submitted by Iron_Wraith — Apr 26, 2025