Surupuku

en tahdo murhetta kantaa vaan en tiedä kuinka voisin kaiken kurjuuden keskellä nähdä jotenkin toisin kun kansojemme suurmiehet noissa suurissa toimissaan kompuroivat pimeässä kaaos kannoillaan positiiviset pellet hellii hyvää ajatustaan ja elävät niin kuin paholaiset siksi pukeudun mustaan kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta minä pukeudun surupukuun ja surupuku on musta jos oikeutta enemmän vain nähdä saan voin verhoutua vaikka lumenvalkeaan mutta jos maailma jatkaa pimeän matkan taivallustaan ylläni on surupuku ja surupuku on musta eikä se juuri naurata ei se nosta mielialaa kun itkusta kaikki alkaa itkuun kaikki aina palaa kun kokonaiset kansat käyvät pelaamaan pedon lukuun siksi pukeudun mustaan musta on surupuku jos oikeutta enemmän vain nähdä saan voin verhoutua vaikka lumenvalkeaan mutta jos maailma jatkaa pimeän matkan taivallustaan ylläni on surupuku ja surupuku on musta

Submitted by MetalElf — Apr 26, 2025

kaikki te kiertävät tunteet ja tuskat, tulkaa kotiin, myöskin sa saartava kauneuden kaipuu! ettekö nää, miten valkeus vaipuu, varjot pitenee, elämä lyhenee, kuoleman jalka vain kulkea jaksaa? kaikk' elon etsijät, eksynehetkin, tulkaa kotiin! kohta jo korpien komerot tummuu, aurinko sammuu, pimeys peittää maan, portit suljetaan, eivätkä aukene enää koskaan. kaikki te ystävät harvat ja hyvät, tulkaa kotiin kuin valot luojaansa suuret ja pienet! kotiinsa kulkevat ihmiset karjat; ilot, muistot etenee, toivot vähenee, kohta ei erota toistaan toinen

Submitted by The Void — Nov 10, 2025