Verjnuarmu
Album • 2008
Kuuluu kalake muan sisästä Hakkoo houkka turvoo taevaan isästä Nousoo raevo polttavan kuumuuven Tulesta pimmeyven, voemasta syvvyyven Punanen koora raatoo hakkoo Pirunnyrkki hiilhankoo takkoo Hulumuvaa lieskat ku huutaa palakeet Helevetin ahjossa tanssii valakeet Nousoo sarvet liekkien merestä Pahhuus sua voeman syntisen verestä Kasvaa raevo polttavan kuumuuven Tulesta pimmeyveen, voemasta syvvyyven Anna sormes, anna sielus, suat onnen ikkuisen Pitkän eli lyhyven, elämäs pittuisen Tuu tulleen, tuu tuoneen, jäe lupaus täättämättä Maakkoomaan vier viereen, jäe siäli käättämättä Luavalla täättää syvvyyven merta Tulleen vuojattaa syntisen verta Huutaa ruojan musta sielu Aakee helevetin tulinen nielu
Submitted by BloodShrine — Apr 26, 2025
Outtaa tyttö tienposkessa yöllä suluhastaan Kuu paestaa kalapeena, hanget hohtaa Lupas poeka kaavvan sitten tulla häntä vastaan Soe kaakana aesakello, hän reessä rakkaasa kohtaa Kuu paestaa helleesti Kuollu ajjaa kevveesti Värjee kuu öestä hankee Ee suluhosta varjoo lankee Kiitää reki järven selekee Etkö jo tyttöni pelekee? Ee tiiä tyttö, jo kaavvan aekoo on suluho ollu vaenaa Hilijanen mies ee mittään virka, totisena hevosta ohjoo Kelemeet sormet tyttöön tarttuu ja kylymään syliin paenaa Kirkuvvoo neitoo mukanaan viep kohti haavvan pohjoo Kuu paestaa, kuollu ajjaa Kohti manan majjaa Viep tyttöö mies kylymän käjen Haatuumuahan Vehmasmäjen
Submitted by Lake of Tears — Apr 26, 2025
Valu poskilta puna, nyt valakosiin puvettuna Makkoo aetassa yksin kalavakka neito Valu huulilta hymy nyt äetmuorj'' itkettyny Pukkoo sukkija jalakoehin kalapeen neijon Hän pimmeessä kovalla laavalla makkoo Silimät aakee, joku ovveen hakkoo Ukset aakasoo kuolleijen tuvan Hahmo tumma kumartaa, kyssyy: ''''Suanko luvan?'''' Kääppä tyttö kääppää tanssiin Alle sillan mustan virran Nyt piru piikoo piirittää Alla sillan mustan virran Kääppä tyttö kääppä tanssiin Ylle virran alle illan Nyt piru piikoo pyörittää Alla sillan mustan virran Piän pielukseen paenaa nyt neito vaenaa Suapuu päevä ja sureva väkj'' On tyttö ryvettyny, nyt väkj'' säikähtyny Sukkija revenneitä tuijottaa kalapeen neijon
Submitted by Grave666 — Apr 26, 2025
Luita ja hampaeta pitkin pihhoo Seipäellä päetä ja ruakoo lihhoo Nahkurin sakaraan lyötynä kuoret Helevettiin sisus ja suolet Ruumiista henki riivataan Alas aena lähetettään Ruavas liha silivotaan Pistettään ja riiputettaan Kurja elo kaekki hylykee Sielu männöö matkoehisa Aetta täännä väkkee kylymee Lihhoo iliman henkijänsä Rattaat kuolon ympyrätä pyörii Eekun vuan hirteen ja sammaan nyöriin Tekköö tuas työtään tuo Tuonen renki Lähtöö sen mukkaan jokkaesen henki Orrelta vinnin nahkat roekkuu ja tyhjin silimin kahtoo Ku immeinen veljesä muahan paenoo ja elukan laella lahtoo
Submitted by Corpse Grinder — Apr 26, 2025
Syvän mustempi olj'' syttä Silimissään synkee sihti Rutto runtelj'' joka ruojoo Kinttujansa vaevas kihti Ympärillään kuolon löyhkä Ilima sakkee kärpäsistä Maot ryömi pitkin nahkoo Valu visva sen käsistä Karsikosta kiänny sijaton sielu! Paekkas ee ou piällä muan Palloo takas kalamiston leppoon! Vaeltoo et ennee tiällä sua Kyitä jaloessasa kiemursj'' Kiärmeistä mua olj'' musta Sahaselät siinä sihisj'' Kuiski korvaan hookutusta: ''''Jätä tuakses tuonen tuvat, astu pirttiin eläväisten! Anna niitten maestaa kostoo, tuomijota kättes jäesten!'''' Mieltään korvens liekki koston Silimistään paesto raevo Poltti laella kiärmeen myrkyn Vihan ehtymätön kaevo
Submitted by NecroLord — Apr 26, 2025
Mustat pilivenroekaleet lippuu vastatuulen Täättää taevaan, immee elon poes ilimasta Ratsastaja päevän viimesen naaraa kolokosti Ku huaskalinnut kokkoontuu polulle vaenajan Murreen tuulet puhaltaa Noosoo kuarneet siivilleen Peittää parvet valon, peittää aaringon Päejen piällä meikka kohtalon Musta huaskalintu nokkii lihhoo ruatojen Kuolonpitoja pittää lintu paholaesen Sotakentän hilijenneen ja jiänteet ruumiijen Suastan immeissuvun peittää parvet korppien Jiä varjoon parvien huaskalintujen, muailma immeisten Kääp suojaan siipijen huaskalintujen, koko suku immeisten
Submitted by VladTheImpaler666 — Apr 26, 2025
Kärriin kyyvissä suapu vieraat ouvot talloon Kumara on kolomen käänti, vaevanen Jokkaesella tumminta piällä, piät piilossa Aaringon laskettuva ensmäenen kolomesta paljastaa piasä ja tuo pelon Tulj'' unniin kaahu, tuska rinnan piälle Vei kooristus ja paeseet mullan alle Pimmeellä töllin kylymän jättää matkoojat Pihasta pihhaan, talosta talloon vaevat kää Yön selkään vieraat haehtuu, viejee vaella Keskiyöllä keskimmäenen kulukija näättää kasvosa ja tuo vilun Kaahun tuo Paenajaenen Vilun Horkka pahanlaesen Rutto turman, haatajaeset Uamuyöstä vieraesta viimenen riisuu huppunsa ja tuo kuoleman Piäs pirtin sissään vieraat kuhtumatta Tullessaan turmat toevat, lähtiissään elon vei
Pellolta roovan raeskooman Niityltä kivien kyntämän Kaakoo korvesta kuusien, syvältä soijen sisältä Tulloo paekoilta pelekojen Nousee sisältä syvvyyven Murhemielj'', murhooja Kylymä usma utunen Meijjät kaekki nuo ykstellen noutaa Haataan joutaa jokkaenen Yhtä kansoo kirkkomuan Iänet sumussa sakkeessa Huastaa kieltä kuolleijen Kirroo kovvoo kohtaloo, eläviä inhoten itköö Iliman iäntä ilimestyy Väkkee sumun seasta Kuolleet käjet koholla Kansoo kirkkomuan
Submitted by Cyberwaste — Apr 26, 2025
Tyvenellä liekki lyhyn liehuu Seinillä ruanut, rievut riehuu Kansj'' halakoluatikon hakkoo Tuoppeja tinasija tuvassa takkoo Saanankivet seinille sinkoo Pihhaan laateet lahot linkoo Levoton renki, räähähenki Oekeus tuo toes sielulle raahan Solomis hihhaan surunaahan Piällä jos oes puinen palttoo Suatas tuota mielesä malttoo Uunista pölläätti tuhkat tuppaan Palavat pärreet paeskas pelukoppaan Karkas tulj'' pehkuille Pehkuilta seinille Seiniltä orsille Nyt palavasta pirtistä huutaa Syytönnä lahattu, suohon haavvattu Tytär talon luppauksen anto Kaana ja katteus kalaman toe Kirkon kuppeeseen kantakee Veljmiehelle tuomijo antakee
Submitted by Sexy Gargoyle — Apr 26, 2025
Rannan kallijot täännä olj'' verta Puroena huavoesta juossuna hurme Piruista täättynä jokkaenen merta Immeisten osana suru ja murhe Kalamavesj'' Tieltä toevoo et löyvä, sen suat uskoo Tarjolla pelekästään loputonta tuskoo Suru ratkoo syvänten saamat Pintaan nostaa vanahat kaanat Kalamavesj'' ruumiit sylliisä sulukoo Ualtojen huomaan vaenajat vaepuu Virstan toesesa jäläkeen kulukoo Suattoväkj'' tuakkanaan loputon kaepuu Kalamavesj''
Submitted by Immortal — Apr 26, 2025
← Go back to Verjnuarmu